Morsiusparista

Väriyhdistelmiä esittelyssä 

Nyt kun odottelemme tuloksia siitä, onnistuimmeko Ruotsissa pääsiäisenä, on aikaa kirjoitella tästä pariskunnasta. 
 Susiella oli ennen schapendoeseja Briardeja ja sitten minulta schapendoes Foppa (nimi annettu sen kuuluisan ruotsalaisen jääkiekkoilijan mukaan), Foppan poika tietysti sai pelaajan nimen myöskin, se oli Sudden. Tjabo on siis Susien ja Perin kolmas schapendoes. Näin Susie kuvaa Ruskan sulhasta:Tjabo on luonteeltaan iloinen "sontakärsä", energinen, vauhdikas ja iloinen. Se rakastaa tehdä töitä kanssani riippumatta siitä onko kyseessä rallitoko, näyttely, jäljestys tai vain sohvalla makailu. Matkailuvaunuilu on sen suosikki, se pitää kovasti ihmisistä ja toisista koirista, oikea jokapaikan koira, jonka sydän on oikealla paikalla.Tjabo on muutaman päivän viikossa yksin kotona, ongelmitta, mutta aloitinkin sen harjoittamisen siihen jo 8 viikkoisena. Lapsenlapset ja Tjabo ovat parhaat kaverukset, samat säännöt ja tavat, mikä meistä on tärkeää että koiramainen elämämme toimii. Kesäksi on suunnitteilla näyttelyitä ja rallytokoja. Tjabolla on ollut turkkikato (pentuturkki) eikä se siksi ole kovasti ollut näyttelyissä, mutta nyt turkki alkaa olla kunnossa (vaihtunut) ja silloin taas mennään kehiin. Tämä on Tjabon ensimmäinen pentue ja jännitämme sitä. Hän, joka Tjabon pennun saa, saa taatusti monta makeaa naurua päivittäin( ehkä myös muutaman harmaan hiuksen myös).

Chappers El Dorado Tjabona se komeampi

Jos edellisten schapejen nimet olivat jääkiekkoidoleilta, on Tjabon nimi suoraan kuninkaallisista piireistä. Tjabo merkitsee kaveria, toveria ja Tjabo on Ruotsin kuningas Kalle Kustaan lempinimi, jota hänen ystäväpiirinsä käyttää. Minusta kyllä tämä Ruskan kuninkaallista nimeä kantava sulhanen on komeampi kuin tämä nimikaimansa, samoin kuin Foppa oli sitä kiekkoilijaa Foppaa komeampi, vaikkakaan ei juurikaan karvattomampi.

Kuningas Tjabona

Ruskalla turkkia riittää, se on varsinainen tuulitukka.


Ruska täyttää kesällä 5 vuotta ja se on jo ehtinyt hankkia itselleen muutaman valiotittelin ja Voittajatitteleitä, se oli vuoden näyttelykoira vuonna 2014. Sitten oltiinkin poissa näyttelykehissä ja valmistauduttiiin ensimmäiseen pentueeseen. Niitä tuli kahdeksan viime kesänä ja ruska osoittautui mainioksi mammakoiraksi.
Ruska on suorittanut luonnetta kuvaavan MH-kuvauksen ja läpäissyt sen, ääniherkkyydestä huomautetiin. Olemme harrastaneet myös agilityä ja kokeilleet paimennusta.  Ruska on malliltaan pyöreärunkoinen ja seisoo tukavasti kuin suomalainen saunajakkara. Ruskan isoäitiä Amelie-Sofieta hollantilaiset kasvattajat kutsuivatkin saunakrukjeksi. Siksi onkin hienoa, että tuleva sulhasmies on rakenteeltaan sutjakka, niinkuin edellinenkin sulhanen Toivo. Uskon, että tästä pentueesta tulee onnellinen, niin helposti, kauniisti ja rauhallisesti se pantiin alulle. 
                                                                                                             

15.4 SE TAPAHTUI ja nyt jännitetään

Ehdin ottaa progesteroonitestin vain kaksi kertaa, koska montaa paikkaa ei pääsiäisen takia ollut avoinna. Aikaisemmin en ole testejä ottanut, mutta koska Ruskalla on juoksuaika vain kerran vuodessa, on parempi varmistaa päivien kohdalle osuminen. Keskiviikkona 12.4 oli arvo vielä kovin matalalla, mutta päätin silti käyttää varaamani laivaliput 14.4 Naantalista Ruotsiin, sillä meillä oli lupa viipyä sulhasen Tjabon ja ystäväni Susien kotona pääsiäispyhien yli.
Onneksi lähdimme matkaan pitkäperjantai-iltana. Ajomatka Kapellskäristä kulki Tukholman läpi ja matka sujui mahtavasti, koska lauantaiaamu kuuden jälkeen oli vielä hiljainen liikenne, paitsi että menetin internetyhteuden ja sen myötä kartan Tjabon luokse. Ensin siis epätietoisuus oikeista päivistä ja sitten vielä epätietoisuus reitistä. Minä en ole mikään nettihirmu, vaan päinvastoin ja kun hermostun, teen vielä uusia virheitä. Onneksi liikenteessä oli hiljaista ja jo matkan alussa huomasin Mac Donaldsin, sinne siis suuntasin. Seinällä luki, että heillä on ilmainen WiFi ja vaikka nettipöllö olenkin, osasin sen asentaa ja sen kautta löytyi uudestaan ajo-ohjeet. Ystävällinen kaveri neuvoi vielä dataliikenteen haussa ja niin pääsimme matkaan kohti Tukholmaa ennen lauantaiaamun ruuhkia.
Tjabon luona olimme jo aamukymmeneneltä. Heti tullessa huomasin miten Ruska ja Tjabo ihastuivat toisiiinsa. Onnekseni Ruska suorastaan rakastui tulevaan sulhaseensa. Ruskan ensimmäisellä kerralla yritimme astuuttaa sitä myös ns kakkosuroksella, mutta Ruska suorastaan julmistui, eikä yrityksestä tullut mitään. Nyt Ruska kasvoi silmin nähden varmaan ainakin muutaman sentin, kun se yritti tehdä positiivista vaikutusta tulevaan pentueen isään. Tjabo oli onneksi yhtä ihastunut ja fiksu. Se kyllä liehui Ruskan kimpussa heti alusta lähtien, mutta yritti koko ajan juuri siihen oikeaan paikkaan hännän alle, ei päähän eikä selkään. Ja Ruska seisoi vakaana ja tanakasti niinkuin "saunajakkaran" kuuluukin, (saunakrukjeksi Ria aina kutsui myös Amelieta, Ruskan mummia).

Koska ruotsalaisilla, (kerrankin oikeudenmukaisesti) oli yhtä kylmä ja luminen pääsiäinen kuin meilläkin siirryimme sisälle. Per oli etukäteen sanonut Susielle, että häntä astuttaminen jännittää, koska hän ei ollut ennen ollut mukana. Onnettomuuseksi Susie oli sekä lauantaian että sunnuntain töissä ja he olivat Perin kanssa sopineet, että Per hoitaa ruoat ja me Susien kanssa astutukset. Niinpä Per aloitti munakkaan paistamisen ja Susie oli töissä. Istuin heidän kodikkaaan keittiönsä pöydän äärellä ja Per teki ruokaa. Ruska makasi keittiön matolla.
Tjabo tuli hetkeksi viereeni ja näytti siltä, että se mietti valmiiksi strategiansa jos narttu vastustaa. Tjabokin kasvoi pari senttiä, lähti päättäväisin askelin Ruskan luokse ja minä perässä. Tjabo hyppäsi selkään ja oli samantien sisällä ja kiinni.
Sanoi Perille, että nyt se tapahtuu. Miesparka         joutui jättämään paistinpannunsa ja tulemaan alas keittiön matolle. Tjabo osasi itse siirtää jalkansa sivuun ja Perin tehtäväksi jäi vain rauhoittaa Tjaboa, koska se ei pitänyt kiinni juuttumisestaan, vaan hieman protestoi. Koko toimitus oli ohi kaksi tuntia saapumisemme jälkeen, eikä se suinkaan tapahtunut perinteisellä eteisen matolla, missä Susien Foppa (kasvattini) ja sen poika Sudden olivat sen tehneet, vaan keittiön juusto- ja kinkkumunakkaaalta tuoksuvallla matolla. Ilmeisesti kaikki onnistui niin hyvin ja juuri oikeaan aikaan, että sen jälkeen molemmat rauhoittuivat ja alkoivat käyttäytyä kuin vanha aviopari. Toista astumista ei kumpikaan tosissaan yrittänyt, vaikka olivatkin hyvin kiinnostuneita toisistaan ja selvästi rakastuneita.

Pariskunta lepää pääsiäisen pyhinä yhdessä 

Komea poika juuri kammattuna