Kaksi viikkoa on täynnä
Pennut kasvavat ja aika kuluu niin, että on jäänyt jokunen päivä väliin kirjoittamisessa. Maanantaina kotiutuivat Ruskan isoäiti Seita ensimmäisen pentunsa Riitun kanssa. Minä vähän jännitin, etää yrittääkö Seita-mummi ottaa Ruskan pennut hoitoonsa tyyliin "kun ne kakarat nyt eivät mitään osaa". Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin, näki aivan selvästi että Ruska oli toisia kaivannut ja Seita suorastaan liimautui minuun kiinni ja näytti joka välissä, miten ihanaa olla taas kotona.
Seita on tosin kiinnostunut mitä laatikossa on, mutta enää ei ryöstöyritystä ole ollut, niinkuin oli mm Miinan pentueen kanssa, Seita osasi keittiön pöydän kautta hypätä laatikkoon ja siellä se hoiteli pentuja Miinan raivotessa ulkopuolella, olisi voinut jäädä pentu väliin, jos olisivat ottaneet yhteen, mutta ei onneksi silloinkaan . Seita vaan enimmäkseen nukkuu syvää vanhan koiran (yli 13 vuotta) unta, mutta herää eloon kun menemme metsään. Se tekee aina ensin innokkaan juoksulenkin ympyrää, tulee luokseni ja aivan selvästi sanoo; "juoksen vielä kerran" ja sitä on aivan ihana katsella kun se nauttii vapaana juoksusta ja siitä, että sillä kaikki vielä toimii loistavasti. Ruska puolestaan on selvästi ottanut aidatun pentulaatikon omaksi hoitohuoneekseen ja siellä se hoitaa ja imettää vauvansa ihan rauhassa tarvitsematta vahtia muita perheenjäseniä. Sitä mukaa kun pennut kasvavat ne alkavat näyttää ihan oikeilta pennuilta. Ja Ruska taas näyttää ihan isoäiti Seitalta yhä enemmän, tässäkin kuvassa.
Eroa toki on ainakin siinä, että Seita sai aina itsensä värisiä pentuja, mutta sen sulhotkin olivat samanvärisiä. Tässä Ruskan pentueessa olen tarkoituksella hakenut takaisin Amelie-Sofie van het Rollecaterdeeliä, joka tulee sekä isän että äitikoiran kautta. Kotiin tästä jää musta narttu ja sen nimeksi tietenkin tulee Sofie-Amelie silkasta rakkaudesta ja kaipauksesta Amelieta kohtaan. Se oli oma tapauksensa Amalia-kamalia ja akka hankalakin, mutta niin mahtavan mainio mustiainen. Tuntuu aika ihanalta, että tässä kotiin jäävässä pentueessa yhdistyvät kaksi kantanarttuani Amelie ja Seita ja takana ovat myös Siiri ja Nero ensimmäiset schapeni. Olen tarkoituksella halunnut myös säilyttää vanhoja linjoja.
