Pennut kasvavat

Pennut ovat vielä niin pieniä, että kunnon kuvia niistä ei juuri saa. Niinpä tyydyn vielä laittamaan näitä ihania uinumiskuvia. Viime yö taisi olla tähän astisista paras yö. Ruskalla ei enää ole juurikaan kipuja kohdun supistusten takia ja kalkkitilannekin alkaa olla normaali. Nyt se jo hallitsee liikkeensä.Kummallista, miten nopeasti koiran muistiin jäävät epämiellyttävät kokemukset. Kun Ruska ei torstaiaamuna enää oikein pystynyt kävelemään "paraatiovemme" portaita ja sorapihaa, se vielä eilenkin arasteli sorapohjaa ja hakeutui heti, kun oli mahdollista nurmikolle. Muuten se on jo taas oma itsensä, läähättelee kyllä pentuja hoidellessaan ja niitä imettäessään, mutta mikäs ihme se on, ulkona helle ja sisällä vieläkin kuumempi kun aurinko on paistanut kattoon ja seinään, ja Ruskalla sitten vielä kaiken lisäksi kahdeksan pikkupatteria ihossa kiinni. Olenkin näiksi päiviksi ottanut karvaiset pentualustat pois ja käyttänyt Ruskan ja pentujen alla pussilakanoita, jotka ovat vähän viileämpiä. Tutkimuksetkin osoittavat, että pentujen kehityksen kannalta niidenkin on hyvä oleilla myös erilaisissa lämpötiloissa ja tietysti myös erilaisilla alustoilla, veto vain on niille pahasta.

Nyt kun vauvat ovat vielä alle kaksiviikkoisia, ne ovat tavallaan vielä kriittisessä vaiheessa, eli mitä tahansa voi vielä tapahtua, jos ilmenee esimerkiksi jokin ruumiillinen vika, mikä ei ulospäin näy. Tällä hetkellä ne kasvavat valtavaa vauhtia, ovat pulleita ja lämpöisiä, eik kukaan ainakaan nälkäänsä kitise. Ne saattavat nukkkua jopa parit tunnit ja Ruskakin on oppinut luottamaan siihen, etteivät ne pentulaatikosta karkaa ja niinpä olemme päässeet mammakoiraa kuntouttamaan vähän pidemmillä lenkeillä. Ruska luottaa, että pennut nukkuvat ja tosiaan aina on ollut hiljaista kun olemme lenkiltä tulleet.

 Ihana pieni yllätyssuklainen (suklaanruskea) pentukin, vaikka on porukan pienin - tällä hetkellä - on jo oppinut rentoutumaan ja nukkuu selällään iskojensa kanssa.