keskiviikko 15. elokuuta 2018

Elämänpiiri laajenee, ja nimiä annetaan

Nyt on pentue on jo ylittänyt neljän viikon virstanpylvään. Perjantaina täytetään jo kuukauden.vajaan parin viikon päästä vauvat saavat mikrosirut ja niistä otetaan dna-näyte, jolla testataan rodullemme tyypillisiä sairauksia. Niiden tulokset laitan sitten julkisiksi, kunhan ne saadaan.
Pentueesta on ilmennyt jo paljonkin uusia piirteitä. Eniten minua hämmästyttää niiden rauhallisuus. Ruskan edellinen pentue oli paljon äänekkäämpi, vai johtuiko se vaan siitä, että niitä oli kolme enemmän. Tuskinpa siitä, varmasti suurin syy on, että Ruskakin on vain kehittynyt emona, se on tasaisen rauhallinen ja maitoa riittää, jopa niin, että osa porukasta nyrpistää nokkaansa muulle kuin mammakoiran baarin maidolle. Ruoan laadussa ei eroa edelliseen ole, mutta saattaapa olla niinkin, että Ruska heiluttuaan lähes kuoleman rajamailla leikkausten ja tulehdusten jälkeen, on palattuaan elämään alkanut nauttia pennuistaan vieläkin enemmän.
Pennuille on ryhdytty keksimään jo lempinimiäkin sen kennelnimen lisäksi. Kaikilla kolmella pojalla on jo nimet. Se mustan vyön kantaja isänsä merkein merkitty TuttiFrutti OH Ixus saa nimensä paratiisihotelli Ruotsissa sarjan mukaan. Siellä on kuulemma aina ystävällinen Hermansson, siispä tästä kaverista tulee Hermansson tai tuttavien kesken ehkä Hessu. Hermansson on kuvionsakin mukainen taistelijaluonne, sen kaverina tulee olemaan Tuure mustaterrieri, joka on jättisuuresta koostaan huolimatta superkiltti. Hermansson varmasti pärjää sen kanssa, pikkumies on jo selättänyt koko vitosten sakin muutamaankin kertaan ja jokainen sinne laitettu uusi lelu on ravisteltu pölyttömäksi ja hengiltä. Pitäisikö sanoa; varo Tuure, Hermansson tulee kolmen viikon päästä ja pistää tuulemaan! Uskon todella, ettei se säiky hevosen kokoistakaan mustiaista. Yleensähän se niin onkin, että ne suurimmat ovat kilteimmät, niiden ei tarvitse uhota, Hermanssonin ainakin omasta mielestään pitää!Siis uhota, mutta samalla heiluttaa häntää.
Eniten se kokeilee voimiaan velipoika Take a Chance on me`hin, josta tulee Hugo. Hugo osaa panna hanttiin ja antaa todellisen vastuksen velipojalle. Nämä kaksi ovat varsin tasaväkisiä painikavereita, antavat toisilleen puuhaa. Hugo muuttuu päivä päivältä väritykseltään ruskeammaksi, se on pentueen väripilleri, syntyi musta-valkoisena, mutta on muutumassa kolmiväriseksi. Jännää seurata sen kasvua ja erikoisesti värin muuttumista, dna testi kertoo senkin.
Kolmas poika Twilight Time pääsee agilitykoiraksi, siitä tulee Nestori. Nestori on porukan rauhallisin, ensimmäisenä se keksi, miten velliä syödään lautaselta ja ylitti ensimmäisenä pentulaatikkoon emoa varten tehdyn aukon ja pääsi ulkopuoliseen maailmaan tutustumaan. Tänä aamuna sitten laajennettiin pentulaatikkoa niin, että sen ulkoseinä käänettiin vinoon ja pennuille tuli kaksinkertainen tila leikkiä ja tietysti pisua aina vääriin paikkoihin.
Nyt joku kyyy, miksei tytöillä ole nimeä. Toisen tytön perheenisä on saanut aikaa miettiä ja tuntuu pohdintaa riittävän, hollantilaisperheellä oli jo kerran nimenä Finn, mutta lastenlasten mukaan se on miehen nimi, saas nähdä, mihin päädytään.
Jos on pentujen elinpiiri laajennut niin on Ruskan esikoisen Fiiunkin maailmankuva laajentunut. Fiiu pääsi eilen pihalle kesätöihin puistotädiksi ja Ruska oli selvästi mielissään. Rohkeimmin leikkivät Fiiun kanssa Herra Hermansson - tietty, sehän onkin sille hyvää harjoitusta kun se Mustaterrieri Tuurekin on musta, mutta jonkin verran vielä Fiiuakin isompi. Toinen rohkea kokelas neiti hollantilainen oli rohkea ja aktiivinen. Ihana Fiiu oli kuin itse lempeys ja opetti niille ensimäisenä leikkiin pyynnön nostamalla pepun ylös ja lyömällä etutassut maahan.