Eurooppakomissio on vuonna 2014 muuttanut määräyksiään pentujen kuljetuksesta maasta toiseen. Ensimmäiset koirani Hollannista, sain tuoda ilman rokotuksia ja erikoismadotuksia. Niin ovat tulleet Elvis, Amelie-Sofie, Onnimanni, Seita ja sen Ruotsin sisko Swedih Quenny, joka lensi Seita-siskon kanssa samassa kassissa ja jatkoi lennolla Ruotsiin sekä Rolle. Koira vaan kassiin ja koneeseen. Samalla tavalla olen vienyt pentujani Hollantiin; Karelian, Macin ja Oodin. Pennut ovat olleet7-8 viikkoisia ja päässeet juuri sopivassa iässä uusiin koteihinsa ja saaneet pennulle tärkeää sosiaalistamista oman uuden perheen kanssa.
Nyt tämä vuonna -14 annettu uusi asetus sanoo, että pentu on ensin rokotettava penturokotuksella ja tunnistusmerkittävä, sitten 12 viikon ikäisenä rabiesrokotuksella, jonka jälkeen se vasta saa matkustamiseen pakollisen eläinpassin ja rabieksen jälkeen on vielä pakollinen kolmen viikon varoaika. Pentu ehtii siis 15 viikon ikään päästessään uuteen kotiinsa eli enää viikkoa ennen kuin sen niin kutsutun sosiaalisen luukun sanotaan sulkeutuvan neljän kuukauden iässä.
En vastusta määräyksiä, ne on tarkoitettu mm estämään laitonta pentukauppaa ja tautien leviämistä, mutta epäilen vahvasti, että nämä määräykset kohdistuvat varsinkin pentujen kehitykseen yhteiskuntakelpoisiksi mutta myös "meihin kunnollisiin kasvattajiin", jotka olemme aina huolehtineet siitä, ettei sairaita pentuja viedä ja etteivät pennut tapaa kasvattajan luona tautia levittäviä villieläimiä mutta se laiton enemmän rahasta kuin koirista välittävä pentukauppa ja kuljetukset maasta toiseen jatkuvat omia teitään.
Aikanaan sain viedä Ruotsiin Foppa-pennun, ihanalle ystävälleni Susannelle, lähettämällä Ruotsin maatalousministeriölle vakuutuksen, ettei Foppa 7 viikon ikään ehtiessään ole elellyt metsissä ja tapaillut villieläimiä. Vakuutus lähetetiin sinne satamaan, minne Foppan uuden omistajansa kanssa oli tulossa. Arvatkaapa, kysyttiinkö sitä paperia tullissa???? eipä tietenkään !!!!!!
Nyt kun määräykset ovat muuttuneet, ollaan ilmeisesti tullissa tarkkoina. Olen kuullut, että väärillä papereilla viety pentu olisi jopa lopetettu Venäjän tullissa.
Tästä vitosten mainiosta quintetistä on ilokseni lähdössä narttu sinne ns alkukotiin; paikkaan josta molemmat kantanarttuni Amelie-Sofie ja Seita sekä Onnimanni ja Rolle ovat kotoisin. Rollecaterkennelin Henk ja Ria ovat yrittäneet selvittää, onnistuisiko muutto ennen sitä 15 viikkoa. Suomalaisilla Eviran sivuilla nimittäin sanotaan, että alle 12 viikkoisen saa viedä samanlaisella kasvattajan vakuutuksella vain kasvattajan luona asumisesta, ja tunnistusmerkinnällä, jos vastaanottajamaa antaa luvan. Hollannista sitä lupaa ei tullut. Rian mukaan kaikkiin kysymyksiin tuli virkamiesmäisen tyly EI, EI, EI ja EI.
Niinpä pentu jää tänne lokakuun loppuun koska emme halua vaarantaa sen henkeä ja kunnon kasvattajien tapaan noudatamme määräyksiä, olivatpa ne meistä ihan oikeudenmukaisia tai eivät. Onneksi tälle pennulle jää tänne Ruskamamma ja sisarpuoli Sofie-Amelie. Niin ja minulle jää valtava vastuu siitä, että pentu ei täällä metsity ja tule "mökkihöperöksi" ja että sille hankitaan opetusta ja sitä totutetaan elämään ihmisen kanssa, opetetaan syömään ja sisäsiistiksi ja kampaamiseen ja ja ja. Neiti tapaa siis oman perheensä vasta kaksi kuukautta muita sisaruksiaan myöhemmin ja kuulee ensimmäisen kerran hollantia vasta lokakuun lopussa. Tiedoksi niille, joiden mielestä tanskan kieli on rumaa, on hollanti vieläkin.... Mutta muuten maa on ihana ja rotu on sieltä kotoisin, joten toivottavasti kestän tämän vastuun ja pystyn jopa opettamaan sille oikein äännettynä tietyt käskyt, joissa on ne oikeat ainakin neljä tai viisi eri s-kirjainta ja samanverran R;riä.
Tämmöistä tänään pentulaatikon reunalta, seuraavana yritän kertoa, miten luonteet muodostuvat; tänä aamuna nimittäin "vyötiäiseksi" erään ostajan kutsuma TuttiFruttipoika murisi ensimmäisen kerran kun yritin siirtää sitä maitobaarissa! ja toinen pikkumies liehitteli äitiään eikä ollut tippaakaan kiinnostunut maitobaarin annista. Ihania aikoja siis tulossa. Kohta ne keksivät, että laatikossa on maitobaarinpitäjän lisäksi muitakin ja että niiden kanssa voi leikkiä.
